Olin eilen Porvoossa Suski Mälsän tottis semppaa kuuntelemassa. Paljon tuli ajatuksia ja ideoita. Pidän SUskin tavasta kouluttaa. Hänen perus ajatuksensa siitä että ensin koiralle opetetaan ja sitten vasta koulutetaan sopii minulle. Eli ensin annetaan tarpeeksi apuja niin että liike onnistuu ja näin opetetaan koiraalle liike oikein, esim seuraaminen alusta asti tarkasti oikealla paikalla. Kun liike osataan koulutetaan apuja vähentämällä.

Rodin kanssa täytyy alkaa harjottelemaan myös viretilaa. Suski opettaa jo pennusta viretilaa niin että treenikentän reunalla sanoo innostavasti tottista tottista, ja sitten leikin varjolla lyhyt treeni niin että koiralla on hauskaa. Ja siihen nyt pyritään Rodin kanssa, lyhyitä hauskoja treenejä. Ja sitten opetellaan leikkimään... jos se onkin vaan minusta kiinni ettei Rodi oikein välitä leikkimisestä.

Seuraamisessa taidan kokeilla imutusta ja siitä sitten eteenpäin. lyhyitä pätkiä ensin! Täytyy värvätä toi isäntä kattomaan et Rodi on suorana anakin ekoille kerroille.

Maahan menoon palkka maahan rinnan eteen niin ei nouse käden perässä.

Eteenmeno saa jäädä nyt meillä vähän myöhemmäksi kun kaikkea muutakin tuli niin paljon. Noudon herjoittelu aletaan heti kun saan kapulan hankittua. Ennakoivat merkit vois olla kans ihan jees. Mietin niitä vielä. Ja siellä Porvoon upeessa liikkeessä on kauheesti kaikkee kivaa esim patukoita minne saa namia sisään... siinä on varmasti meille sopiva lelupalkka.

Laittelen tässä pikkuhiljaa kuvia tonne Picasaan eli jos paikalla olleita kiinnostaa niin laittaa mulle joko kommenttilootaanm oman sähköposti osotteen tai lähettää postia mulle harmaasusi82 at gmail.com

 

Pitkästä aikaa. Haminassa alkoi tänään tottikset tauon jälkeen ja olihan se mentävä. Vaikka vähän epäilytti miten käy kun Rodi oli päivällä ruokkinut itseään noin kilolla kuivaruokaa =). Alku olikin aika tahmeeta. seuraamisesta ei meinannu tulla mitään. Sivulle tuli nätisti mut heti kun lähettiin liikkeelle meni nenä maahan. Mutta kyllä se sieltä sitten löytyi se into tekemiseen ja saatiin jotain aikaseksikin. Eli tehtiin seuraamisia käännöksillä. Niihin täytyy nyt saada tarkkuutta ja intoa seuraamiseen. Siitä täytyy tehdä taas kivaa. Lisäksi tehtiin jääviä, maahan hyvä, istumaan hyvä, seisominen tuskaista, mutta sitä ei nyt ole paljon treenattukaan. Paikkamakuu hyvä, mutta luoksetulossa lähtee kun muita kutsutaan... miten sitä voi treenata? Tehtiin vielä henkilö ryhmä sekä hihnalla että ilman. Ihan jees... tarkkuutta lisää.

Sitten täytyy kehasta kaveria. Kun epäilin ettei ole helppo opettaa Rodia pois sängystä niin väärässä olin. Ekana yönä tajus homman ja nyt nukkuu kiltisti omalla nahkasohvallaan. Hieno hurtta!

28.1. Käytiin Rodin kanssa eläinlääkärillä ja tehtiin allergia testit. Tai siis otettii kolme putkea verta ja lähetettiin ne ameriikan mantereelle asti. Tänään sitten tuli testitulokset. Ja olihan niitä allergioita. Positiivista ettei muut lihat kuin kana ja kani allergisoi. Muita allergisoivia ruokia Rodi onkin sitten jatkuvasti syönyt joten ei ihme että kutiaa. Porkkana, merilevä, vehnä, ohra ja maito. Lisäksi ikävänä lisänä useiden heinien ja puiden siitepölyt, muutamat sienet ja se hankalin.... miten Rodin saa nukkumaan muualla kuin sängyssä. Se kun on aina saanut sängyssä nukkua. Eli pölypunkkihan se, ei vahvasti allergisoivana vaan rajatekijänä mutta kuitenkin. Ehkä yläkerran nahkasohvasta tulee Rodin uusi nukkuma paikka =).

On kuitenkin helpotus kun homma selvisi, nyt voi alkaa tekemään asialle jotain. Lääkitystä jatketaan vielä, mutta lähdetään pikkuhiljaa pienentämään annosta. Rouklista menee remonttiin. Onneksi olen jo pitempään eli melkein pennusta asti antanut raakaruokaa, niin ei sinänsä ole hankalaa ruokavalion suunnittelu. Imuri menee vaihtoon... JEEE! sitä olenkin jo ehdotellut pitkään =) Samaten karvamatot vaihdetaan uusiin erillaisiin.  Eli kyllä tämä tästä!

Tänään käytiin ROdin kanssa mustissa ja miriissä ja ostettiin Rodille husky valjaat ja mulle vetovyö. Saatiin kävelysauvatkin kaupanpäälle. Käytiin Kymin lentokentän metsässä kevyesti kokeilemassa hommaa. SUjui ihan kivasti noin ekaksi kerraksi. Ajattelin että sitä vetämistä vois kyllä reenata silleen että jos Pasi laittas sen vyön ja antas Rodin vetää hissukseen, kävelyvauhtia, ja  mä kävelisin Rodin vierellä ja antasin välillä palkkaa kun se vetää nätisti ja suoraan. Voisin sitten alkaa pikku hiljaa jättäytymään vähän taakse. Toinen tapahan ois tietty ollu se että aian pysähtyy kun hihna löystyy ja jatkaa matkaa kin se kiristyy, mut kun me ollaan käytetty tota samaa kun ei saa vetää, eli pysähdyn aina kun hihna kiristyy ja jatkan kun Rodi tulee minua kohti ja ottaa kontaktin. Katsotaan nyt miten käy. Jos jollain on hyviä vinkkejä miten vetoa vois opettaa niin otetaan vastaan. Kuvia touhuista tulee varmaan myöhemmin.

Ostettiin myös klikkeri. Mun tätyy sillä nyt ensin vähän treenata sitä ajotusta. ja tietty ehdollistaa Rodi siihen et clik = nami. Ja mun täytyy varmaan lopettaa kielellä naksuttelu kokonaan.

Ilmoitin meidät tänään Tähtäimessä BH kursille. Lähellä on koirahoitola jonka pitäjä on kokenut kouluttaja ja pitää erilaisia kursseja. Meillähän BH on tähtäimessä ehkä syksyllä, mutta haluan tässä kohtaa saada vinkkejä ja tietysti varmistaa ettei ole tehty mitään ihan päin honkia.

 

Lenkillä oli mukavaa. Käytiin metsässä kiertelemässä ja tehtiin välissä vähän tottistaki. Seuraamista tempon vaihteluilla, hihnassa OK ilman hihnaa tosi hyvä. Istumaan jättöjä, ekassa ei meinannut jäädä, sitten muisti homman ja sujui hyvin. Paikka makuuta, niin että kävelin noin 30 askelta ja jäin selkä Rodiin päin, en tosin kovin pitkäksi aikaa. Paikka makuu hyvä ja siitä luoksetuo kanssa nappiin, ei ihan tiiviisti tullut mutta suoraan ja piti kontaktin, ei alkanut vilkuilemaan namia. Lisäksi otettiin pari eteen menoa, mutta niissä ollaan kyllä alku tekijöissään.

 

Ajattelin ostaa naksuttimen ja kokeilla ainakin joitain juttuja opettaa sen avulla. Täytyy kyllä vielä lukea lisää aiheesta. Seuaan blogia jossa yksi naksutin kouluttaja kertoo kokemuksistaan ja siitä on ollu tosi paljon hyötyä. Kyseinen blogi löytyy täältä.

 

Minusta alkaa jo tuntua että voisin maata monta päivää liikkumatta muuten kuin syömään. Ollaan niin kovasti emännän ja isännän kanssa lenkkeilty millon missäkin. Emäntä kyllä huomauttikin että eilen alkoikin jo lepoaika minulle. Lomat on kuulemma ohi, niin ei niin paljon keretä enää lenkkeilemään.

Tänään toimin taas geokoirana. Ajeltiin Sipooseen asti kätköilemään. Ekan kätkön luona oli hieeeeno kivistä... tai siis järkäleistä muodostunut luola.

Minä tietysti tutkin kaikki kolot tarkkaan, mutta isäntä kuitenkin löysi sen purkin. En minä niistä purkeista niin perustakkaan kun ei niissä koskaan mitään koiran ruokaa ole.

Seuraavaksi mentiin järvelle. Minua pelotti ja ihmetytti niin kovin kun mamma johdatti meidät suoraan veteen... mutta sitten se ei ollutkaan vettä vaan sen päällä pystyi kävelemään. En meinannut uskoa että homma oli täysin turvallista ja vinguin takisin rannalle. Kun sitten huomasin että järven päässä oli toisia koiria niin eipä enää jännittänyt. Ne toiset koirat nähtiinkin sitten seuraavalla kätköllä.

Alkuun olin kuulemma kun bambi jäällä...

Sitten liikkuminen liukkaalla pinnalla alkoi sujua.

Maisemat oli tosi upeat ja mamma niitä ihastelikin moneen kertaan.

Tässä me seisotaan mamman kanssa vetten päällä!

Yhdellä kätköllä oli meillä vielä geokoirien kokoontumis ajot. Meitä oli viisi koiraa ja kokohajontakin oli aika hieno... tanskandogista cairnterrieriin =).

Nyt aion ottaa pitkät unet mamman jaloissa pöydän alla. Ehkä heräilen sitten iltaruualle.

Hei vaan kaikille!

Ollaan käyty emännän ja isännän kanssa metsässä lenkkeilemässä nyt jo muutamana päivänä peräkkäin. Tai isäntä taitaa lähteä sinne ihan vaan ajelemaan meidän maasturin kanssa. Mutta pääsempä minäkin juoksemaan vapaana. Aika lähellä on sellanen iiiiiso aukea jossa menee outoja tyyppejä jotkut laudat jaloissa. Emäntä sanoo sitä lentokentäksi ja ne tyypit kuulemma hiihtää. Sitä en kyllä ymmärrä että miks ne hiihtää, kun eiks niitten pitäs lentää kun se on niinku lentokenttä...

Mä ainakin yritin kovasti lentää! Kattokaa nyt kuinka paljon tuolla on tilaa!

Tässä mä esittelen kerjuu ilmettä, mammalla on nääs nakki kädessä. Niin ja sitten mulla on taas toi tylsä remmi naamalla. Mamma sanoo ettei millän pysty pysäyttämään mua jos mä juoksen kymmenenmetrin liinan päässä. Saan kuulemma kerättyä niin paljon vauhtia.

Voikun ois vaan päässy vapaaksi tonne juoksemaan ja ottamaan kiinne niitä tyyppejä jotka meni niitten lautojen päällä. Tai vielä parempaa ois ollu jos ois saanu muutaman kaverin mukaan tonne juoksemaan!!!

 

Uutta vuotta vietettiin tässä kotosalla kolmestaan. Käytiin oikeen kattomassa niitä välkkyviä ja paukkuvia juttuja yöllä ulkona. Mamma kehu mua kauheesti kun en yhtään pelänny, ja silla oli taas namia taskussa ja se anto aina välillä mulle pienen palan.

Tänään aamulenkillä oli kivasti pakkasta, melkein seitsemän astetta sanoo mamma. Mammalla oli tyhjä muovipussi lenkillä mukana, mutta kun oltiin takasin kotona se oli täynnä. Me meinaan kerättiin sellasia roippeita matkan varrelta jotka haisi ihan samalle kun ne eiliset paukkuvat jutut. Mamma sanoo että oli tien vieret paljon siistimmät kun se oli odottanu.

Aurinkoisia pakkaspäiviä ja hauskoja lenkkejä kaikille!